Skip to main content

Inkunaabeleita, arvokirjoja ja erikoiskokoelmia: Arkkiveisut

Arkkiveisut

Kirjapainossa tunnetaan käsite painoarkki. Painoarkki taitetaan niin, että saadaan 16 sivua tekstiä.

Arkkiveisut puolestaan ovat pieniä vihkoja, joissa on yleensä painoarkin, sen puolikkaan tai neljänneksen verran tekstiä (siis 16, 8 tai 4 sivua), ja ne sisältävät kansan suosimia veisuja. Tästä syntyi nimi arkkiveisu. Ruotsiksi arkkiveisu on skillingtryck, joka viittaa siihen, että arkkiveisuja myytiin edulliseen hintaan, yhdellä killingillä. (Killinki oli 1/48 taalarista.) Niitä myytiin markkinoilla, kirkonmäellä, kinkereillä ja käräjillä.

Arkkiveisut jaetaan maallisiin ja hengellisiin. Kirjastossa on hyvä kokoelma näitä molempia ryhmiä. Vanhimmat arkkiveisut ovat 1600-luvulta. 1930-luvulla arkkiveisujen painaminen loppui.

Maalliset arkkiveisut käsittelevät usein onnettomuuksia, luonnonmullistuksia, väkivallantekoja ja muita järkyttäviä ilmiöitä. Esimerkkejä:

  • Yxi walitettawa wirsi, : koska ihminen Helena Erikin tytär Halikon pitäjästä ulwos käwi lapsen murhan tähden, sinä 11. päiwänä marras kuusa. Wuonna 1778.
  • Jernvall, Matthias: Wärsyt, joita yksi turkulainen M. J. ittekseen hyräili muistaissansa sitä kowaa ja haikiaa yötä 4:n ja 5:n päiwän wälillä syyskuussa w. 1827, jona hän Turun kaupungin palon tähden, ynnä tuhanten ystäwäinsä kanssa, täytyi lapsinensa paeta ja jättää majansa ja tawaransa tulen saalihiksi. Painettu 1853.

Tulipalot levisivät nopeasti puutalokaupungeissa

Digitoidut arkkiveisut

Arkkiveisuja on digitoitu jonkin verran.

Ne löytyvät Melinda-tietokannasta ja Pirkanmaan kirjastojen Piki-tietokannasta, esimerkiksi:

  • Kaksi surullista laulua :

    1. Marjamäen murhasta, joka tapahtui Messukylän pitäjässä, marraskuun lopulla 1880.

    2. Kymmenen nuoren lapsen surkiasta kuolemasta, jotka sudet ovat surmanneet viimekuluneina aikoina Länsi-Suomen rannoilla Turun läänissä,

     kirjoittanut G. W. G-n.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Monet arkkiveisut kertoivat susien vaarallisuudesta

Oolannin sota vuonna 1854 jatkui Ouluun asti

Samaa kuvaa saatettiin kierrättää arkkiveisusta toiseen