Skip to main content

Radio- ja televisioarkisto: Kulttuuriaineistot

Faktaruutu

Lainsäätäjä otti vuonna 2007 käyttöön uuden käsitteen kulttuuriaineistot, jolla tarkoitetaan painotuotteiden lisäksi suomalaisia radio- ja televisio-ohjelmia, elokuvia, verkkoaineistoja sekä yleisölle tarkoitettuja tallenteita.

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007), joka tunnetaan kulttuuriaineistolain nimellä, tuli voimaan vuoden 2008 alussa.

Lain tarkoituksena on kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.

Tämän oppaan aiheena ovat radio- ja televisio-ohjelmat.

Vapaakappalekirjastosta kulttuuriaineistokirjastoksi

Lain mukaan Kansalliskirjastolla ja viidellä yliopistonkirjastolla on vapaakappaleoikeus, ts. oikeus saada kansallisen kulttuurin aineistot kokoelmaansa maksutta. Turun yliopiston kirjasto on yksi maamme vapaakappalekirjastoista.

Suomalaiset kirjat, aikakauslehdet ja pienpainatteet on saatu kirjastoon vuodesta 1919 lähtien. Sanomalehdet saatiin vuoteen 2007 asti.

Vapaakappaleoikeus kattaa nykyään painotuotteiden lisäksi myös Kansalliskirjaston talteen ottamat verkkoaineistot ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston aineistot. Asiakkaamme voi tutkia näitä aineistoja kirjastossa ns. vapaakappaletyöasemilla.

Kansalliskirjaston digitoimia kulttuuriaineistoja

Kaikki suomalaiset sanomalehdet vuosilta 1771-1920 on digitoitu, ja ne ovat vapaasti käytettävissä netissä. Ne löytyvät Historiallisesta sanomalehtikirjastosta. Vapaasti käytettäviä sivuja on n. 3 miljoonaa.

Sen lisäksi Kansalliskirjasto on digitoinut n. 2,1 miljoonaa sanomalehtisivua vuodesta 1921 eteenpäin. Nämä digitoidut sivut ovat tekijänoikeudellisista syistä käytettävissä vain Kansalliskirjaston, Eduskunnan kirjaston ja vapaakappalekirjastojen vapaakappaletyöasemilla.

Digitoituja aikakauslehtiä on käytettävissä yhteensä n. 6,4 miljoonaa sivua. Kuten sanomalehdet myös aikakauslehdet ovat vapaassa käytössä vuoteen 1920 asti. Digitoidut aikakauslehdet vuodesta 1921 eteenpäin ovat käytettävissä vapaakappaletyöasemilla.

Vapaakappaleoikeuden historia

  • Vapaakappaleiden luovutusvelvollisuus alkoi Ruotsissa 1600-luvun puolivälissä, kun kirjapainot alkoivat luovuttaa kaikki Ruotsissa paineitut tuotteet ennen niiden julkaisua.
  • Vuonna 1707 virallinen vapaakappaleoikeus: kaikkien Ruotsin kirjapainojen tuotteet tuli luovuttaa myös Turun akatemialle
  • Turun yliopiston kirjastossa oikeus vuodesta 1919, jolloin kirjattiin lakiin viisi suomalaista vapaakappalekirjastoa.
  • Pienpainatteiden luovutusvelvollisten piiri laajeni vuonna 1981 niin, että kirjapainojen lisäksi myös kustantajat ovat luovutusvelvollisia. Uusi säädös vähensi puuttuvien painotuotteiden määrää.
  • Verkkoaineistojen luovutusvelvollisuus tuli mukaan vuoden 2008 laista alkaen.