Skip to main content

Volter Kilpi kokoelma: Persoona

Curriculum vitae

Volter Adalbert Kilpi (vuoteen 1886 asti Ericsson), syntynyt 12.12 vuonna 1874 Kustavissa, kuollut 13.6 vuonna 1939 Turussa, oli suomalainen kirjailija. Hänen pääteostaan Alastalon salissa (1933) on usein pidetty kaikkien aikojen parhaana suomalaisena romaanina.Vuoden 1992 syksyllä Helsingin Sanomien järjestämässä kilpailussa se valittiin sellaiseksi puolivirallisestikin.

Kuuntele Aili Ryynäsen haastattelu

Volter Kilpi - päivät Kustavissa

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko järjestetään vuosittain heinäkuussa Kustavissa. Kirjallisuusviikon ohjelma julkistetaan hyvissä ajoin keväisin.

Kirjastolaisia vierailulla Vartiovuorella

Helena Pylkkänen lahjoitti ylläolevan valokuvan kirjastolle 90-v. juhlatilaisuudessa.

Koti Vartiovuorella

Turussa Vartiovuorenkatu 1:ssä sijaitseva talo on kuin eteerinen neito. Jugendin vaaleat sävyt antavat talolle hillityn leiman ja rakennus seisoo rinteessä vähän vaatimattomana. Talon tarina ei kuitenkaan ole aivan vaatimaton.

Kellertävän rakennuksen julkisivusta voi ohikulkijakin päätellä monenlaista talon historiasta. Kadunpuoleista seinustaa koristavat ornamentit liittävät talon lääkäri Axel Spoofiin, joka rakennutti sen vuonna 1900. Vartiovuoren puiston puolella seistessään kävelijä voi päästää mielikuvituksensa lentämään ja kuvitella, kuinka kirjailija Volter Kilpi istui kulmahuoneessaan ja kirjoitti Saaristolaissarjaa. Se, mitä kulkija ei näe ovat kirjailijan jalkojen kuluttamat jäljet yläkerran salissa.

Volter Kilpi oli vuonna 1919 nimitetty Turun kaupunginkirjaston kirjastonhoitajaksi. Vaimo Hilja Kilpi ja lapset Riitta ja Jaakkima asuivat vielä Helsingissä ja kirjailija etsi Turusta asuntoa perheelleen. Kilven elämäkertaa kirjoittava emeritusprofessori Dietrich Assmann kertoo, että Kilvellä oli hankaluuksia löytää sopivaa taloa ja Vartiovuorenkadun rakennus oli hänen tarpeisiinsa vähän liian suuri. Kun sopivampaa ei löytynyt, päätyi perhe Vartiovuorenmäelle.

– Tosin kun perheeseen syntyi vielä yksi lapsi ja kirjailijalla oli valtavat määrät kirjoja, niin talo varmasti osoittautui toimivaksi. Talokauppa oli Kilvelle edullinen.

Kilpi oli kirjastouransa alkuaikoina Turussa hyvin kiireinen, mutta saatuaan 1921 nimityksen Turun yliopiston kirjastonhoitajaksi, hän aloitti muutaman vuoden kuluttua työskentelyn osa-aikaisena. Yllättäen Turun keskusta innoitti Kilven uuteen vauhtiin ja alkunsa sai hänen Saaristolaissarjansa.

Assmann kertoo, että kirjailija aloitti Saaristolaissarjansa kirjoittamisen alemman kerroksen salissa. Hän siirtyi myöhemmin kirjoittamaan yläkertaan, kun sinne saatiin lämmitys. Assman muistelee, että yläkerrassa Kilven askelten kuluttamia jälkiä oli vielä ennen taloon tehtyjä isoja remontteja. Kilpi kirjoitti kaupunkiasunnossaan vain talvisin ja siirtyi kesäksi Kustaviin Lintukotoonsa.

Kilven aikana taloa kunnostettiin. Perhe sai saunan, wc:n ja kylpyhuoneen. Kellarikerrokseen rakennettiin lämmin huone talonmiestä varten. Talo sai myös keskuslämmityksen. Korjauksissa toteutettiin Hilja Kilven suunnitelmia. Hänen kuoltuaan 1927 osa korjauksista jäi toteuttamatta tai ainakin kesken.

Kilven kuoleman jälkeen 1939 Axel Spoofin tytär Karin Spoof lunasti talon takaisin. Myöhemmin taloon perustettiin kiinteistöyhtiö Villa Solaris, jonka osakkaana Åbo Akademi jo oli ja aikanaan koko rakennus lahjoitettiin säätiölle. 1920-luvulla pihapiiriin oli jo rakennettu lisärakennus, jonka Åbo Akademi remontoi vuonna 1971. Siihen asettuivat kokeellinen psykologia ja kellarikerrokseen tehtiin laboratoriotilat. Rakennus on myöhemmin purettu.

Talo jäi Kilvenkin jälkeen asuinkäyttöön, kunnes 1950-luvun loppupuolella, siihen muutti Turun ruotsinkielinen käsityöopettajaoppilaitos. Seuraavaksi talon sai käyttöönsä Åbo Akademin psykologian laitos. Psykologit siirtyivät vuonna 1989 Rettigin vanhan tehtaan taloon ja vuoden verran Vartiovuorenkadulla tehtiin taidetta. Yläkerran olohuone oli toimi ÅST:n teatteriopiskelijoiden harjoittelusalina.

Talon rakennuttaja Axel Spoof (1845–1930) asui Vartiovuorenkatu 1:ssä perheineen talon valmistumisesta 1901 asti. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi keittiö ja neljä muuta huonetta, jotka ympäröivät eteistä. Talon pääsisäänkäynti tehtiin vaatimattomaksi ja se johti suoraan kadulle. Sisäpihalta kulki talonmies. Portaat talon kerrosten välillä sijaitsivat kadunpuoleisessa nurkassa.

Talon julkisivussa yhä näkyvät Asklepioksen sauvat kertovat oman tarinansa Axel Spoofista, joka oli kunnanlääkäri, mutta myös kärkäs kunnallispoliitikko. Hän oli hyvin kiinnostunut rakennussuunnittelusta ja kaupunkikuvasta. Hän oli tiettävästi myös ensimmäisiä, joka omisti auton Turussa.

Talon julkisivupiirustuksista käy ilmi, että hän oli alun perin suunnitellut fasadiin kukkaornamentteja sauvojen sijaan. Julkisivun on suunnitellutAlex. Nyström. Nykyisin katukuvassa näkyvä fasadi on vain osa suunnitelmaa.

Viimeinen perusteellinen remontti taloon on tehty vuonna 1990. Silloin moneksi eri asunnoksi jaettu rakennus sai uuden portaikon, joka liitettiin kadunpuoleiseeen vasempaan kulmaan. Portaikon entinen tila saatiin näin asuinkäyttöön. Ylimmässä kerroksessa nykyisin asuva Åbo Akademin kansleri Christoffer Taxell kulkee omaan asuntoonsa sisäpihan puolelta, entisestä talonmiehen sisäänkäynnistä.

Rachel Nygård-Taxell kertoo perheen nauttineen talon tunnelmasta ensi hetkistä lähtien. Huolella tehty remontti on ollut perheen mieleen.

– Ja joka vuosi joku tuo Volter Kilven muistolaatan alle kadulle kukkia suomalaisen kirjallisuuden päivänä, hän kertoo hymyillen.

ANNAMARI NURMINEN TS 15.2.2004

Lähde: Akademiska Gårdar, Sixten Ringbom. Turku 1985. 

Hilja ja Volter

Työn ääressä